Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Vaalissa äänestetään henkilöä, mutta valinta tehdään vertailuluvun perusteella. Kunkin listan eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen koko oman listansa yhteenlasketun äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet, kolmanneksi tullut kolmasosan jne. Puolueet valitsevat muut luottamushenkilöt usein yhtenä perusteena heidän vaaleissa saamansa äänimäärä. Äänestämällä ehdokasta, joka on listalla, jossa on fasisteja, natseja tai rasisteja, tuet fasistin, natsin tai rasistin pääsyä kuntasi kunnanvaltuustoon. Älä äänestä fasistia, natsia tai rasistia! Älä äänestä ketään, joka on fasistin, natsin tai rasistin kanssa samalla listalla!

2012/09/24

Jukka I. Mattila, Helsinki, Kok.

Aikaisemmin myös Perussuomalaisissa vaikuttanut Helsingin Kokoomuksen varavaltuutettu Jukka I. Mattila kirjoittaa kotisivujensa "Tuumailutunti"-blogissa seuraavasti:

"Tänään kahvikupin äärellä luetussa Helsingin Sanomissa valtioneuvoston jäsen ja vähemmistövaltuutettu olivat huolissaan ulkomaalaisten asemasta. Luettu uutinen yhdistyi ajatuksissani käytyihin eu-vaaleihin, joissa ulkomaalaiskysymys nousi väistämättä ainakin vaalikampanjoinnin marginaaleihin. Ja katse kaupungille kertoo, että tulijoita on ollut, ja jonossa piisaa lisää. [...] Millaisissa mitoissa vieraita kulttuureita ihaillaan? Aina siihen pisteeseen asti, että voidaan tuntea vuosikausia kestävää maailmantuskaa. [...] Tuntuu oudolta, että joku masentuisi amerikkalaisten räp-neekereiden slummielämästä. [...] Olisi aika ryhdistäytyä. Mielestäni jokaisen suomalaisen miehen pitäisi laittaa autonsa puskuriin tarra, jossa lukee 'Alä töni'." ("Tuumailutunti: Älä töni!", 23.7.2009.)

"Käytetyt verbaaliset lyömäaseet maahanmuuttaja, kotouttaminen, kulttuuri-identiteetti, kuinka paljon maahanmuuttaja meille maksaa yrittävät peittää sitä, että keskustelusta puuttuvat argumentit. Suomalaiset eivät halua vierasmaalaisia nurkilleen, saatika naapureikseen (elleivät nämä ole lasitornin tohtoreita tai töissä Nokialla). Mutta tämän ilmaiseminen korrektisti tuottaa vaikeuksia. Eikö se riittäisi, että sanomme suoraan, että olemme isäntiä omassa maassamme? Välttyisimme ainakin pseudotieteellisiltä kulttuurianalyyseiltä." ("Tuumailutunti: Minustakin maahanmuuttaja", 14.6.2010.)

Ulkomaalais- ja siirtolaiskysymyksissä asenteemme on: maassa maan tavalla tai maasta pois. Jokainen ihminen on yhtä arvokas. Ketään ei tule sortaa etnisen taustansa tai uskontonsa mukaan. Yhtä arvokas asia on Suomi ja suomalaisuus. Meilläkin on oikeus omaan maahamme ja kulttuuriimme sekä oikeus olla ylpeä omasta taustastamme.
Suomeen tulevan maahanmuuttajan on kyettävä elättämään itsensä ja perheensä laillisesti Suomessa. Heidän on sopeuduttava oloihimme ja kulttuuriimme ja noudatettava Suomen lakeja. Heillä ei voi olla vaatimuksia Suomelle omaan kieleensä, kulttuuriinsa tai uskontoonsa vedoten.
Näistä lähtökohdista olen asioita hoitanut. Keskittymällä suomalaisuuden ja kansallisen hyvinvoinnin edistämiseen saamme kuuluviin sen viestin, joka mattimeikäläisten puheissa kiertää: eihän toimeentulomme ole uhattuna? Toivottavasti saan jatkaa nykyisessä työssäni? Kuka hoitaa vanhaa äitiäni sitten kun en enää itse jaksa? Miksi maahamme otetaan somaleita ja muita maahanmuuttajia, vaikka töitä ei riitä edes omalle väelle? Uskaltaako rautatieasemalle enää mennä ulkomaalaisjengien pelossa?

("Tuumailutunti: Oikealla ja oikeassa", 10.12.2006.)

City-lehti haastatteli vuoden 2007 kansanedustajaehdokkaita otsikon "Ehdokkaiden salaiset kansiot" alla. Jukka I. Mattilan asenne haastattelun aiheeseen vaikuttaa hieman kiusaantuneelta:

Projektipäällikkö Jukka I. Mattila, Perussuomalaiset, Helsinki.

Annetaanko pahoinpitelyistä liian lieviä tuomioita?

"En ole alan asiantuntija. En ole missään suhteessa noihin juttuihin."

Teidät on tuomittu vuonna 1991 tehdystä pahoinpitelystä. Löitte saman päivän aikana kahta henkilöä nyrkillä kasvoihin. Seurauksena uhreista toinen sai ylähuuleen halkeaman, mustelman alahuuleen ja toinen avohaavan poskipäähän sekä ruhjevamman kaulaan. Tuomio oli päiväsakkoja. Miltä nyt tuntuu?

"Todella huono juttu... Ehkä ei tässä vaiheessa enempää siitä."

Oletteko sopiva henkilö säätämään lakeja?

"Jokaisella on oikeus olla ehdolla. Minulla kuten Jan Vapaavuorellakin. En usko olevani tippaakaan häntä huonompi."

(City 5/2007)

Olisikohan ollut viisaampaa tuon kiemurtelun sijaan reilusti myöntää nuoruuden töppäilyt? Vai olisiko kaapissa kenties lisää luurankoja?

Pahoinpitelytuomion aikoihin Jukka I. Mattila oli erään arvion mukaan "Suomen tunnetuin skinhead". Jussi Niinistöön keskittyvässä Uuden Suomen artikkelissa maaliskuulta 2011 mainitaan myös Mattila:

Uuden Suomen lähteiden mukaan Niinistöllä oli 1990-luvun alussa tiivis suhde äärioikeistolaiseksi kuvattuun Kansallinen Kulttuuririntama -järjestöön (KKR). Hän kirjoitti järjestön Valkoinen Rintama -lehteen artikkeleita ja tunsi läheisesti järjestön perustajan Jukka Mattilan.
KKR perustettiin vuonna 1989. Sen tavoitteena suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan vaalimisen lisäksi oli vastustaa "pakolaisten, siirtolaisten ja kaikkien suomalaisuudesta ja esi-isiemme uhrauksista piittaamattomien kansanjoukkojen ryntäystä Suomeen."
(Teemu J. Kammonen, Uusi Suomi, 4.3.2011.)

Niinistö ja Mattila julkaisivat 1999 yhteistuumin kirjan Pohjan Pojat, joka kertoo Viron vapaussodasta ja sen vapaaehtoisista suomalaissotilaista.

Jukka I. Mattila on ilmeisen johdonmukaisesti seurannut valitsemaansa laitaoikeistolaista linjaa jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan, lukuunottamatta Valkoinen Rintama -lehden ankaraa Kokoomus-kriittisyyttä ("Kokoomus tukehtukoon kommunistiseen oksennukseensa jota mm sen lehti NYKYPÄIVÄ viikottain suoltaa") joka aikuisella iällä vaihtui Kokoomuksen jäsenyydeksi ja kunnallisvaaliehdokkuudeksi.