Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Vaalissa äänestetään henkilöä, mutta valinta tehdään vertailuluvun perusteella. Kunkin listan eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen koko oman listansa yhteenlasketun äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet, kolmanneksi tullut kolmasosan jne. Puolueet valitsevat muut luottamushenkilöt usein yhtenä perusteena heidän vaaleissa saamansa äänimäärä. Äänestämällä ehdokasta, joka on listalla, jossa on fasisteja, natseja tai rasisteja, tuet fasistin, natsin tai rasistin pääsyä kuntasi kunnanvaltuustoon. Älä äänestä fasistia, natsia tai rasistia! Älä äänestä ketään, joka on fasistin, natsin tai rasistin kanssa samalla listalla!

2012/10/21

Samuel Kielosto, Raasepori, Muutos 2011

Samuel Kielosto on omien sanojensa mukaan "takuunuiva ehdokas" ja aktiivinen hommakerholainen.

Kieloston blogiteksti Muutos 2011:n sivustolla, otsikolla "Oman maahanmuuttokriittisyyteni taustaa":

Oman maahanmuuttokriittisyyteni taustaa

22.03.2011 kello 18:40 (1014 Lukukertaa)

Länsimainen kulttuuri on ainutlaatuisen luova. Se on ensimmäisenä ottanut käyttöön koneet: ensin höyrykoneen, sitten poltto- , sähkö- ja suihkumoottorit; tiedonvälityksessä kirjapainon, lennättimen, puhelimen ja internetin. Nämä ja lukemattomat muut keksinnöt ovat tehneet mahdolliseksi ennen näkemättömän elintason. Länsimainen kulttuuri on eurooppalaisen valkoisen ihmisen luomus. Tämän kulttuuripiirin pohjoinen osa on se, johon minun on helppo samaistua. Kutsun sitä tässä pohjoiseurooppalaiseksi kulttuuriksi. Siihen kuuluvat ainakin Pohjoismaiden, Saksan, Itävallan, Sveitsin, Benelux-maiden, Ranskan, Hollanin ja Britannian valtaväestöt. Historiallisista syistä Pohjois-Amerikan ja Australian kulttuurit ovat varsin lähellä.

Mikä muissa kulttuureissa sitten mättää? Oman lähipiirin (suku, heimo) suosiminen, korruptio, naisen asema, helposti kiehahtava temperamentti, uhrimentaliteetti, kyvyttömyys luoda toimivaa yhteiskuntaa, vallanpitäjien ahneus. Näiden piirteiden esiintyminen eri kulttuureissa vaihtelee toki laajalla skaalalla.

Pohjoiseurooppalaisten luonnetta on selitetty mm. uskonpuhdistuksella ja sitä seuranneella protestanttisella etiikalla. Sosiaalipsykologisesta näkökulmasta kyseessä on individualistinen kulttuuri. Individualistisessa kulttuurissa ihminen on ensi sijassa yksilö ja toissijaisesti ryhmän jäsen. Individualistisen kulttuurin tyypillisiä ominaisuuksia ovat:*

  • Sama moraali ja samat normit koskevat kaikkia.
  • Empatia ulottuu periaatteessa kaikkiin.
  • Korruptio vähäistä.
  • Mielipiteen avointa ilmaisemista arvostetaan.
  • Normien rikkomisesta seuraa "huono omatunto" vaikkei jäisi kiinni.

Kollektivistinen kulttuuri on jotakuinkin individualistisen kulttuurin vastakohta:

  • Moraali ja normit riippuvat siitä, onko kyse ryhmän jäsenestä vai ulkopuolisesta.
  • Empatiaa riittää usein vain oman ryhmän jäsenille.
  • Lahjonta tavanomaista.
  • Ristiriitojen välttämistä arvostetaan enemmän kuin mielipiteen ilmaisemista.
  • Normien rikkominen aiheuttaa häpeän itselle ja ryhmälle – jos jää kiinni.

Kuulostaako tutulta? Kaikissa kehitysmaissa vallitsee kollektivistinen kulttuuri. Sama koskee tosin myös joitakin kehittyneitä maita kuten Japani, Etelä-Korea ja Taiwan. Ehkä älykkyys kompensoi kulttuurin puutteita? Euroopassa kollektivistisia ovat useimmat Etelä- ja Itä-Euroopan maat kuten Venäjä, Balkanin maat ja Portugali. Hmm... onko noissakaan asiat niin mallillaan?

Sitten on tietysti maahanmuuton aiheuttamat kustannukset veronmaksajille. Maahanmuuttoministeri Thors on kieltäytynyt selvittämästä maahanmuuton kustannuksia. Tanskalaisen selvityksen mukaan maahanmuutto kehitysmaista aiheuttaa sikäläisille veronmaksajille 15,7 miljardin kruunun (yli 2 mrd €) laskun vuodessa.** Suomessa maahanmuuttajia on vähemmän, mutta eiköhän täälläkin sadoissa miljoonissa pyöritä. Maksamme siis siitä, että maastamme tehdään ikävämpi paikka elää.

Sanotaan, että maahanmuuttajia tulisi kohdella yksilöinä. Valitettavasti yksilön sopeutumista uuteen asuinmaahan on etukäteen aika mahdoton ennustaa, ellei oteta huomioon millaisesta kulttuurista hän tulee ja millainen on hänen etninen taustansa. Mielestäni pitäisi huomioida myös suomalaisten mahdollisuudet sopeutua tulokkaisiin. Tästäkin syystä pysyvä maahanmuutto tulisi pääsääntöisesti sallia vain länsimaista. Kehitysmaista tulijoille ei oikeastaan kannattaisi myöntää pysyvää oleskelulupaa saati kansalaisuutta millään perusteella, sillä sopeutumattomasta kansalaisesta on käytännössä mahdoton päästä eroon (tosin onhan kansalaisiakin historian kuluessa eri maista karkotettu). Vaikka yksittäinen henkilö voi sopeutua hyvinkin, niin Suomen kokoisessa maassa näyttää viimeistään muutama tuhat samoilta seuduilta kotoisin olevaa kehitysmaataustaista jarruttavan sopeutumista varsin tehokkaasti. Alkaa syntyä sisäänlämpiäviä kollektiiveja, joilta ei empatiaa riitä ulkopuolisille – tässä tapauksessa valtaväestölle.

Pitkällä aikavälillä kansainvaellus saattaa tukahduttaa koko länsimaisen kulttuurin ja sen luoneen ihmistyypin. Ihmiskunta voi menettää ratkaisevan osan luomisvoimaansa.

---

* Tässä mainitut Individualistisen ja kollektivistisen kulttuurin ominaisuudet ovat Geert Hofsteden esittämiä, poimittu Erkki Kauhasen artikkelista ”Lännen sankari on idän luuseri” Tiede 5/2002, löytyy myös Internetistä: http://www.tiede.fi/artikkeli/322/la...n_idan_luuseri.

** Center for Politiske Studier, “Negativt nettobidrag på 16 mia. kr. på de offentlige finanser fra indvandrere og efterkommere fra mindre udviklede lande — behov for reformer”, http://www.cepos.dk/analyser/analyser-notater/, 8.2.2011.

Alla pari esimerkkiä Kieloston viesteistä Homma-forumilla (klikkaa kuvia nähdäksesi ne suurempina).