Tammikuun sammakoita: tapaukset Haavisto ja Hirvisaari

Espoolainen Perussuomalaisten puoluehallituksen ja piirihallituksen jäsen Kai Haavisto ehdotti Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan 16.1.2013 "tutkittavaksi lääkehoitoa niille pakolaisryhmille, jotka tilastollisesti tekevät suurimman osan suomen raiskauksista tai niille, jotka ovat niihin syyllistyneet". Blogikirjoituksesta nousi julkinen kohu ja kuvakaappaus Uuden Suomen poistamasta tekstistä levisi sekä sosiaalisessa mediassa että muiden muassa Helsingin Sanomien verkkoversiossa.

Asikkalalainen Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari puolestaan kirjoitti niin ikään Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan, samana päivänä 16.1.2013 otsikolla "Vihaa sinä, minä puhun" muun muassa näin:

"Minä en tarvitse yhtään urgumbialaista 'rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa'. Urgumbia tarvitsee joka ikisen työkykyisen ihmisen rakentamaan omaa yhteiskuntaansa sen sijaan, että se elintasopakolaistensa avulla polkee vieraan maan palkkoja, rikkoo sen lakeja ja tuottaa sen kaduille ja koteihin turvattomuutta ja pelkoa."

Blogikirjoituksensa kommenteissa Hirvisaari kirjoittaa eteläafrikkalaisista raiskaustilastoista:

"Pitäisikö noita alkukantaisten viettiensä vallassa olevia raakalaisia jotenkin ymmärtää ja heidän tekonsa hyväksyä? Mielestäni heidät ja heidän rikolliset tekonsa ja rikollinen viidakkokulttuurinsa pitää tuomita ankarasti. Mutta nuo prosenttiluvut ovat valtavia – pitäisi kai puhua jo geneettisestä (tai kulttuurigeneettisestä) ominaispiirteestä, koska (joukko)raiskailu näyttää olevan sillä suunnalla kansanhuvi ja maan tapa."

Hirvisaaren, joka on toisaalla julistanut että "kristitty ei kerta kaikkiaan voi olla rasisti" (US Puheenvuoro 9.12.2012), mielestä ei ilmeisesti sitten ole rasismia puhua eteläafrikkalaisten raiskaustilastojen kohdalla "jo geneettisestä (tai kulttuurigeneettisestä) ominaispiirteestä, koska (joukko)raiskailu näyttää olevan sillä suunnalla kansanhuvi ja maan tapa"?

Taitaa kuitenkin olla niin, että rikosten taustalla olevista "geneettisistä ominaispiirteistä" puhuminen on aivan perinteisimpienkin määritelmien mukaan rasismia. Sanan "kulttuurigeneettinen" lisääminen ei mitenkään tätä rasismia lievennä, päinvastoin.

Vihapuheraportista

Valtakunnansyyttäjän asettaman niin sanotun vihapuhetyöryhmän raportti julkaistiin joulun alla, 21.12.2012. Noin 60-sivuisen raportin voi ladata PDF-tiedostona Poliisin verkkosivuilta, samoin raportin saatekirjeen.

Tästä raportin johdantoon sisältyvästä kappaleesta selviää raportin tausta:

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen asetti 5.9.2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mitä on pidettävä rangaistavana vihapuheen levittämisenä ja miten rikosoikeudellinen vastuu tältä osin kohdentuu erilaisiin internetissä toimiviin toimijoihin, kuten tekstin tms. laatijaan, levittäjään, erilaisiin sivuston ylläpitäjiin, verkkojulkaisun päätoimittajaan jne. Työryhmän tuli myös kartoittaa muita tähän rikostyyppiin liittyviä tulkintakysymyksiä, joilla on olennainen merkitys esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai oikeudenkäynnissä sekä antaa niihin perusteltu vastaus.

Tässä tärkeä linjaus raportin luvusta "2.1 Sananvapauden merkitys (mm. poliittinen sananvapaus ja lehdistön sananvapaus)":

Vaatimusta ihmisarvon loukkaamattomuudesta ei ole mahdollista ylläpitää, jos ihmisarvoa loukkaavien lausumien levittämistä sallitaan. Siitä, että perustuslaki yhtäältä turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja toisaalta turvaa yksilön vapauden ja oikeuden, on siten tehtävä se johtopäätös, että ihmisarvoa loukkaavan ilmaisun levittäminen jää sananvapauden suojan ulkopuolelle. Tämä koskee myös merkittävistä yhteiskunnallisista asioista käytävää keskustelua, jolle sinänsä on perusteltua hyväksyä tavanomaista väljemmät rajat mielipiteenilmaisuille. (10-11)

Onko Kunnollisvaalit-blogi syyllistynyt ihmisarvoa loukkaavien ilmaisujen levittämiseen ja siten itsekin kiihotukseen kansanryhmää vastaan julkaistessaan Amon Rautiaisen "suljetusta" Facebook-profiilista peräisin olevia, rikostutkintaan johtaneita julkaisuja kuvakaappauksien muodossa? Vastaus kuuluu: ei.

Juuri lainattua kappaletta edeltää nimittäin seuraava ns. Jersild-tapausta koskeva tekstijakso (kuvakaappauksena — klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana) raportin sivulla 10:

Mutta eikö se riitä rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen, että Kunnollisvaalit on ymmärtänyt Rautiaisen julkaisemien mielipiteiden sisältävän kiihotusta kansanryhmää vastaan ja silti kopioi ne esille blogiin? Työryhmäraportissahan todetaan, että "teon vaatimaan tahallisuuteen riittää tekijän tietoisuus siitä, että hänen levittämänsä kirjoitus tms. uhkaa, panettelee tai solvaa säännöksessä tarkoitettua kansanryhmää" (23).

Raportissa puhutaan ns. olosuhdetahallisuudesta seuraavaan tapaan:

Rikoslain 11 luvun 10 §:ssä säädetyn tunnusmerkistön kannalta olosuhdetahallisuusvaatimus merkitsee lähtökohtaisesti seuraavaa: tekijän on täytynyt ymmärtää tai pitää todennäköisenä, että

• hän asettaa saataville tai muutoin levittää yleisön keskuuteen tai pitää yleisön saatavilla tietyn tiedon (tms.)
• levitetty tieto (tms.) on sisällöltään kansanryhmää uhkaava, panetteleva tai solvaava objektiivisen mittapuun mukaan arvioituna
• kohderyhmänä oleva kansanryhmä on sellainen, jota tunnusmerkistössä tarkoitetaan

Koska tunnusmerkistö ei siis edellytä seurauksen syntymistä, ei tekijältä vaadita tarkoitusta tietyn seurauksen aiheutumisesta. Mielipiteen levittäminen, jonka mukaan tiettyyn ryhmään kuuluvia ihmisiä tulisi tappaa tai heihin tulisi kohdistaa väkivaltaa, täyttää tahallisuusvaatimuksen, vaikkei tekijä olekaan oikeasti tarkoittanut tätä. Tämä johtuu siitä, että tekijä on joka tapauksessa ymmärtänyt levitetyn mielipiteen uhkaavan, panettelevan ja solvaavan luonteen, koska lausumalla on esitetty kohderyhmä sellaisena, johon tällaiset toimenpiteet ovat hyväksyttävät ja toivottavat. (23)

On kuitenkin syytä jatkaa lukemista. Heti seuraavassa kappaleessa todetaan seuraavasti:

Tietojen levittäjän tarkoitus ei kuitenkaan ole kokonaan merkityksetön. Toisinaan tekijän tarkoituksena on tiedottaminen yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista tai osallistuminen sellaisia koskevaan yleiseen keskusteluun. Edellä käsitellyssä Jersild-tapauksessa oli kysymys siitä, että toimittajan rankaiseminen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan loukkasi EIT:n mukaan sananvapautta, koska lehdistön vapauteen kuuluu oikeus kirjoittaa ja raportoida rasistisista ryhmistä, niiden toiminnasta ja mielipiteistä. Jersildin toimittamaan ohjelmaan oli sisältynyt esimerkiksi haastattelulausumia, jotka sellaisinaan täyttivät rikoksen tunnusmerkistön. Mutta ohjelmaan oli myös sisältynyt objektiivisia ja tasapainottavia osioita, esimerkiksi vastaväitteitä esitetyille rasistisille mielipiteille. Näiden osioiden merkitys oli se, ettei ohjelmaa kokonaisuutena arvioituna voitu pitää kansanryhmiä loukkaavana. Ohjelman toimittamisella Jersild oli pyrkinyt paljastamaan, analysoimaan ja selittämään rasististen nuorisoryhmien asenteita ja tuomaan esiin aihetta koskevan yhteiskunnallisen ongelmia. Jersild oli siten toiminut vilpittömässä tiedonvälitystarkoituksessa, eikä häntä saanut asettaa rikosvastuuseen kuten haastattelulausumien antajien.

Näin ollen pelkästään se, että tällaisessa uutisoinnissa siteerataan muiden tekemiä kansanryhmiä loukkaavia lausumia, ei täytä tahallisuusvaatimusta, mikäli uutisointi objektiivisen mittapuun mukaan tapahtuu vilpittömässä tiedonvälitystarkoituksessa. Jos uutisoinnin tarkoituksena sitä vastoin tosiasiallisesti on rasistisen materiaalin levittämisen edistäminen, rikoksen edellyttämä tahallisuusvaatimus täyttyy. Kuten yleensäkin, on rajanveto tehtävä tarkastelemalla levitettyä aineistoa kokonaisuutena ja sitä asiayhteyttä, johon levittäminen kuuluu. (23-24)

Kunnollisvaalit-blogi muodostaa sellaisen kokonaisuuden ja asiayhteyden, josta näkee selvästi, ettei Rautiaisen Facebook-julkaisuista otettujen kuvakaappausten uudelleenjulkaisun tarkoitus ollut "rasistisen materiaalin levittämisen edistäminen", vaan täysin päinvastainen.

• Lue tai lataa koko raportti Poliisin verkkosivuilta.
• Ks. m. Rikollista ainesta.
• Ks. m. Lehdistötiedote 4.1.2013.

Rikollista ainesta

Kunnollisvaalit kysyy, syyllistyvätkö myös YLE, MTV3 ja Satakunnan Kansa kiihotukseen kansanryhmää vastaan julkaistessaan kuvakaappauksia Facebook-julkaisuista, joissa esiintyy kiihotusta kansanryhmää vastaan?

Kunnollisvaalit-blogi kertoi 14.1.2013 YLE:n Pohjois-Karjalan toimituksen uutisesta, joka koski kontiolahtelaista kunnanvaltuutettua Mika Hiltunen (PS).

15. tammikuuta 2013 Uusi Suomi ja YLE kertoivat, että Hiltusen Facebook-kirjoittelu on päätynyt poliisitutkintaan, tutkintanimikkeenä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Kunnollisvaalit-blogin Hiltusta koskevassa päivityksessä kysyttiin:

Nyt kun Amon Rautiaisen lainvastaisiksi epäillyt Facebook-päivitykset ovat johtaneet poliisitutkintaan ja syyteharkintaan sekä Rautiaisen että näitä hänen "kaveripiirille" tarkoitettuja julkaisujaan edelleen jakaneen Kunnollisvaalit-blogin osalta (ks. lehdistötiedote 4.1.2013), pitäisikö kysyä syyllistyisikö YLE tässä kiihotukseen kansanryhmää vastaan jakaessaan valtuutettu Mika Hiltusen julkaisuja edelleen, siinä tapauksessa että nämäkin päätyisivät tutkintaan?

Alla kuvakaappaus kuvakaappauksesta YLE:n sivulla 14.1.2013:

Alla muutama lisäesimerkki kuvakaappausten käytöstä mediassa.

Kunnollisvaalit-blogin ylläpitoa siis epäillään kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Eivätkö myös YLE, MTV3 ja Satakunnan Kansa, lukuisien muiden verkkojulkaisujen tavoin, ole nyt vaarassa joutua epäilyksenalaisiksi?

Mika Hiltunen, Kontiolahti, PS

YLE Pohjois-Karjala uutisoi 14.1.2013 kontiolahtelaisen valtuutetun Mika Hiltusen Facebook-päivityksistä otsikolla "Kunnallispoliitikko pakolaisista: Sosiaalipummit raiskailee ja hakkaa ihmisiä":

"Kontiolahtelainen kunnanvaltuutettu Mika Hiltunen (ps.) syyttää Facebookissa pakolaisia ja turvapaikahakijoita sosiaalipummeiksi ja raiskaajiksi. Perussuomalaiset sanoutuu puolueena irti valtuutetun sanomisista." (Janne Ahjopalo / YLE Pohjois-Karjala 14.1.2013. Lue lisää...)

Klikkaa kuvaa (tai tätä linkkiä) nähdäksesi sen suurempana:

Vielä lainaus YLE:n uutisesta:

"Kunnanvaltuutettu Mika Hiltunen kertoo Yle Pohjois-Karjalalle kirjoittaneensa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita arvostelleet kommenttinsa yksityishenkilönä eikä puolueen edustajana. Kunnanvaltuutettu kirjoittaa asioista julkisissa, kaikille Facebook-käyttäjille avoimissa henkilöprofiileissa.
– Seison edelleen sanojeni takana, sanoo Hiltunen.
Yle Pohjois-Karjalan yhteydenoton jälkeen päivitykset olivat kuitenkin poistuneet." (Lue lisää...)

Juttua on päivitetty 14.1.2013 kello 15:04 seuraavasti:

Mika Hiltunen korostaa, että hän otti Facebookissa osaa jo olemassa olevaan keskusteluun, joka käsitteli lehtiuutista maahanmuuttajien osallisuudesta rikoksiin.
[...]
TÄYDENNETTY 14.1.2013 klo 15.00 (Jyrki Utriainen) Mika Hiltusen pyytämä kommentti jutun lopussa.

Nyt kun Amon Rautiaisen lainvastaisiksi epäillyt Facebook-päivitykset ovat johtaneet poliisitutkintaan ja syyteharkintaan sekä Rautiaisen että näitä hänen "kaveripiirille" tarkoitettuja julkaisujaan edelleen jakaneen Kunnollisvaalit-blogin osalta (ks. lehdistötiedote 4.1.2013), pitäisikö kysyä syyllistyisikö YLE tässä kiihotukseen kansanryhmää vastaan jakaessaan valtuutettu Mika Hiltusen julkaisuja edelleen, siinä tapauksessa että nämäkin päätyisivät tutkintaan?

Alla muutama lisäesimerkki Hiltusen Facebook-seinältä, tuorein näistä kommentoi YLE:n uutista (14.1.2013) ja toiseksi tuorein taas Aamulehden uutista "Kymmeniä islamisteja kuollut Malin taisteluissa" (12.1.2013). Valtuutettu Hiltunen taitaa harrastaa militariaa:

Harri Tauriainen, Kemi, PS

Päivitetty 14.1.2013

Harri Tauriainen saavutti Kemissä äänikuninkuuden 460 äänellään, samalla kun Perussuomalaisten muu äänisaalis takasi hänelle kuitenkin kaupungissa vasta kahdeksannen valtuustopaikan. Kemin valtuusto on kuitenkin vahvasti vasemmistolainen: Vasemmistoliitto sai siellä peräti 32 prosenttia äänistä (ks. tästä m. Kunnollisvaalien vaalianalyysi lokakuun lopulta).

YLE Perämeri uutisoi 14.1.2013 yhteistyön hankaluuksista Kemin kaupunginvaltuustossa:

"Perussuomalaiset boikotoivat neuvotteluja Kemissä

Perussuomalaiset eivät osallistuneet puolueiden yhteisneuvotteluihin sunnuntaina Kemissä. Kokouksessa käsiteltiin luottamustehtävien tasa-arvoista jakoa.

Perussuomalaiset boikotoivat puolueiden yhteisneuvotteluja Kemissä. Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jouko Pasoja kertoo, että puolueet kokoontuivat sunnuntaina sopiakseen lähinnä miesten ja naisten tasa-arvoisesta paikkajaosta.
Perussuomalaiset eivät osallistuneet kokoukseen. Pasoja kertoo, että perussuomalaisilta saatiin kokoukseen tekstiviesti, jonka mukaan he eivät osallistu kyseiseen teatteriesitykseen.
Seuraavan kerran puolueet tapaavat ensi sunnuntaina, päivää ennen uuden valtuuston ensimmäistä kokousta. Perussuomalaisten Harri Tauriainen arvelee Pohjolan Sanomissa, että puolue ei osallistu seuraavaankaan yhteiskokoukseen."

(Jarno Tiihonen / YLE Perämeri 14.1.2013)

Taustaa tälle yhteistyöhaluttomuudelle löytyy Tauriaisen Facebook-seinältä ja Kemin Perussuomalaisten kotisivuilta:

Tässä vielä lisäesimerkki Tauriaisen julkaisuista Kemin Perussuomalaisten kotisivuilla:

Päivitys 30.10.2012

Harri Tauriainen (kaupunginvaltuutettu ja yksi Perussuomalaisten Lapin piirin perustajista) tunnustautuu vaaliblogissaan "roturealistiksi":

"Minulla on omat mielipiteet asioista kuinka niitä tulee hoitaa. Tarjoan selkeän vaihtoehdon.Sanon asiat suoraan.Olen isänmaallinen patriootti,suomen sekä lappilaisten etuja ajava kunnallispoliitikko,jolla on selvät arvot.Olen myös nationalisti sekä roturealisti.

ISLAMISTIEN INVAASIO SUOMEEN ESTETTÄVÄ.

Äärisuvaitsevaisuus terrorismi ajattelutavasta on luovuttava. Monikulttuurisuuteen pakottaminen on maanpetos. Monikulttuurisuus ei ole rikkaus eikä rikastuta suomalaisia mitenkään vaan tulee maksamaan meille satoja miljoonia euroja.

EI lisää turvapaikkaturisteja ja sosiaaliperäisiä maahanmuuttajia.

Kehitysavusta luovuttava asteittain kokonaan.

Kansallisen omaisuuden hävittäminen ja tuhoaminen lopetettava.

Suomessa maan tavalla tai maasta ulos.

Perinteiset perhekäsitykset ja arvot kunniaan. JYRKKÄ EI HOMOLIITOILLE."

Blogissa on myös "ohjeita" maahanmuuttajille, kuten tämä:

"Lannoitteet eivät ole pommien rakentamista varten. Lannoitteet laitetaan maahan, jolloin maa tuottaa enemmän ruokaa."

Klikkaa kuvia nähdäksesi ne isompina.

Päivitys 26.10.2012 (ks. myös 30.10. tehty oikaisu alempana!)

Kunnollisvaalit-blogiin päädyttyään Tauriainen on muuttanut kotisivunsa esittelytekstiä seuraavanlaiseksi:

Minulle ei käy politiikka jota on harjoitettu tyyliin "mitään ongelmia ei ole kun ei niitä myönnetä ja tuoda julkiseen keskusteluun" malli.

VAROITUS!

Tämä on poliittinen sivusto, jossa käsitellään poliittisia kirjoituksiani sekä mielipiteitäni

Kirjoitukset ovat kantaaottavia eivätkä välttämättä sovi kaikille lukijoille. Onneksi sivustolla vieraileminen ja kirjoitusteni lukeminen ovat vapaaehtoista toimintaa.

Jos sinulla on jotain kommentoitavaa kirjoituksistani tai haluat muuten vaan ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin onnistuu sekin lähettämällä minulle privaatimpaa sähköpostia osoitteeseen: [osoite poistettu] tai
ainahan voi myöskin soittaa.. [puhelinnumero poistettu]

Vastuu jää siis lukijalle? Ja keskustelu Tauriaisen poliittisista julkaisuista pitäisi hoitaa "privaatimmin"?

Alla vielä Tauriaisen jakamaa syntyvyystietoa, höystettynä iskulauseella "100% white, 100% proud".

Päivitys 30.10.2012. Oikaisu

Pohjolan Sanomat uutisoi 29.10.2012 (uutista päivitetty 30.10.2012 09:41) Rautiaisen valtuustopaikasta otsikolla "Kemin ääniharava ei kainostele mielipiteitään, vaan ampuu täysillä". Jutun myötä paljastui Kunnollisvaalit-blogissa ollut virhe:

Blogin pitäjät sanovat Sinun muuttaneen tietojen julistuksen jälkeen kotisivusi esittelytekstiä 26.10?

– Ei pidä paikkaansa. Teksti on ollut sama eduskuntavaaleista lähtien.

(Lue lisää…)

Tässä on tosiaan sattunut erehdys.

Tauriaisen kotisivujen etusivu on osoitteessa harritauriainen.suntuubi.com/, mutta 26.10. tehdyssä päivityksessä oletettiin, että eräs alasivuista, "Poliittiset teesit" osoitteessa harritauriainen.suntuubi.com/?cat=32, josta ylläoleva kuvakaappaus on peräisin, olisi etusivu.

Pahoittelut.

Lehdistötiedote 4.1.2013

LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa heti

YLE Kymenlaakso uutisoi jälleen 2. tammikuuta 2013 Kunnollisvaalit-blogiin liittyvästä poliisitutkinnasta otsikolla "Rautiaisen Facebook-kirjoitukset syyteharkintaan". Uusia käänteitä jutussa ovat Kotkan kaupunginvaltuustoon valituksi tulleen Amon Rautiaisen (PS) tapauksen eteneminen syyteharkintaan ja se, että Kunnollisvaalit-blogin ylläpitäjäksi epäilty, niinikään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan epäilty "helsinkiläismies kiistää epäilyt täysin". YLE:n uutinen kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Kotkalaisen perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Amon Rautiaisen rasistiset Facebook-kirjoitukset ovat edenneet syyteharkintaan.
Tutkinnanjohtaja Juha Junkkarin mukaan Rautiaista epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja julkisesta kehottamisesta rikokseen.
Rautiaisen yksityisiksi tarkoittamat Facebook-kirjoitukset julkaistiin kuntavaalien alla äärioikeistolaisia mielipiteitä keränneellä Kunnollisvaalit-nimisellä verkkosivustolla.
Poliisi epäilee myös sivustoa ylläpitänyttä helsinkiläismiestä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Poliisin mukaan helsinkiläismies kiistää epäilyt täysin.
(Jaakko Mäntymaa / YLE Kymenlaakso 2.1.2013)

Epäily (ei siis ilmeisesti kuitenkaan vielä syyte) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan perustuu ilmeisesti Kunnollisvaalit-blogin osalta seuraavanlaiseen rikoslain pykälään:

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (Rikoslaki, 11. luku: Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, §10)

Mitä on siis tähän mennessä tapahtunut? Kunnollisvaalit-blogi julkaisi 22.9.2012 useita kuvakaappauksia kotkalaisen kuntavaaliehdokkaan Amon Rautiaisen Facebook-sivulta. Kuvakaappaukset oli otettu kavereille rajatuista päivityksistä ja kommenteista. Rautiaisen rasistiset ja väkivaltaa lietsovat lausunnot olivat siinä määrin törkeitä, että ne ylittivät valtakunnallisen uutiskynnyksen ja päätyivät myös poliisitutkintaan, sittemmin syyteharkintaan, nimikkeenä sekä kiihotus kansanryhmää vastaan että julkinen kehottaminen rikokseen.

Tilanne on nyt joka tapauksessa se, että Rautiaisen ohella myös Kunnollisvaalit-blogin ylläpitoa epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Epäily perustuu ilmeisesti ajatukseen, että rasistisen materiaalin julkinen levittäminen on rangaistavaa myös silloin, kun kyseessä on sitaatti eikä alkuperäinen julkaisu. Ja ilmeisesti silloinkin, kun sitaatti esitetään selkeästi kriittisessä kontekstissa, jossa tarkoituksena ei ole kiihottaa kansanryhmää vastaan vaan päinvastoin tuomita rasismi.

Kunnollisvaalit-blogin tarkoitus on toivottavasti selvä jokaiselle lukutaitoiselle: tuoda esiin kuntavaaliehdokkaiden äärimielipiteitä ja varoittaa erityisesti äärioikeistolaisista ehdokkaista. Blogin kuvaustekstissä tämä tuodaan ilmi kärkevään tapaan, joka tuskin jättää tulkinnanvaraa: "Äänestämällä ehdokasta, joka on listalla, jossa on fasisteja, natseja tai rasisteja, tuet fasistin, natsin tai rasistin pääsyä kuntasi kunnanvaltuustoon. Älä äänestä fasistia, natsia tai rasistia! Älä äänestä ketään, joka on fasistin, natsin tai rasistin kanssa samalla listalla!"

Alla esitetään perusteita väitteelle, ettei rikosta ole Kunnollisvaalit-blogin osalta tapahtunut.

Valtakunnansyyttäjän luonnoksessa työryhmäraportiksi Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä: Rangaistavan vihapuheen määrittäminen ja rikosoikeudellisen vastuun kohdentuminen erilaisiin Internetissä toimiviin toimijoihin (Dnro 17/34/11) viitataan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) käsiteltyyn Jersildin tapaukseen seuraavasti:

Tanskan yleisradioyhtiön toimittaja Jens Olaf Jersild oli tehnyt ajankohtaisohjelman nuorisoryhmästä, jonka jäsenet julkitoivat haastatteluissa karkean rasistisia ja ulkomaalaisvihamielisiä mielipiteitään. Valittaja tuomittiin sakkoihin avunannosta rikokseen, joka vastaa rikoslain 11 luvun 10 §:ssä säädettyä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tapauksessa EIT katsoi, että rasistisesta järjestöstä ohjelman tehneen toimittajan tuomitseminen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan tarkoittaman sananvapauden loukkaamista. Perusteluissaan tuomioistuin korosti, että valittajan tarkoitus ei ollut rasistinen, vaan että hän pyrki antamaan suurelle yleisölle tietoa erään ryhmän ulkomaalaisvastaisista asenteista. (8)

Luonnoksessa annetaan seuraavanlainen "esimerkki rangaistavaksi katsotusta suorasta uhkauksesta":

Internetissä oli levitetty lausuma, jossa oli aluksi siteerattu poliisin tiedotetta vastaanottokeskuksen ikkunan rikkomisesta ja turvapaikanhakijan pahoinpitelystä. Tämän yhteyteen oli liitetty viesti, jossa tapahtunutta vahingontekoa ja pahoinpitelyä pidettiin myönteisinä asioina kuten myös sitä, että "on alettu siirtyyn puheista tekoihin". Viestissä luki edelleen: "ei muuta kuin kunnolla hakkaan niitä vitun eläimii ja kämppii paskaks". (10)

On varmaankin itsestään selvää, ettei kyseisten lauseiden siteeraaminen tämän esimerkkitapauksen osana työryhmämietinnössä ole vihapuheen levittämistä. Entä tämä sitaatin sitaatti eli se, jos nyt lainaamme lauseita "on alettu siirtyyn puheista tekoihin" ja "ei muuta kuin kunnolla hakkaan niitä vitun eläimii ja kämppii paskaks" ja toteamme, että ne ovat vastenmielisiä? Millainen merkitys on kontekstilla ja motiivilla?

Esimerkkitapauksesta kertova kappale jatkuu joka tapauksessa seuraavasti:

Käräjäoikeus katsoi vastaajan selkeästi kehottaneen tai ainakin pitäneen hyväksyttävänä väkivallan kohdistamista ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. (10)

Voidaanko katsoa Kunnollisvaalit-blogin "selkeästi kehottaneen" "keittä[mään] elävältä jokaisen haisevan vaippapäisen mullahia palvovan hiekkaneekerin" "tai ainakin pitäneen hyväksyttävänä" tätä tai muita Rautiaisen mietteitä, jotka käyvät ilmi kuvakaappauksista? Ei. Entä onko näiden törkeyksien lainaaminen tässä lehdistötiedotteessa rangaistava teko? Ei pitäisi olla.

Kunnollisvaalit yhtyy Viestinnän keskusliiton huomioon mietintäluonnoksesta:

Mietintöluonnoksessa korostetaan ansiokkaasti poliittisen sananvapauden tärkeyttä ja tunnistetaan vihapuheen liityntä poliittiseen debattiin. Viittaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön (erityisesti Jersild- ratkaisu 1994, s. 7 - 8) median oikeudesta raportoida yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista on tässä yhteydessä erittäin onnistunut. Sitä olisi toisaalta voinut ottaa esille mietinnössä vielä laajemminkin, erityisesti tarkasteltaessa keskustelupalstan ja blogin ylläpitäjän asemaa. Ratkaisukäytäntö edellyttää varmasti viestintäkontekstin huomioon ottamista vastaavalla tavalla myös verkkoviestinnässä. Loukkaavienkin mielipiteiden lainaaminen voi olla perusteltua yhteiskunnallisten ongelmien käsittelemiseksi, niin perinteisessä mediassa kuin verkkopalveluissakin. (Vihapuhe-lausunto)

Oikeusministeriön verkkosivuilta löytyy seuraavanlainen tekstikappale:

Uuden lain mukaan kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaa säännöstä voidaan soveltaa myös tilanteissa, joissa henkilö pitää rasistista materiaalia saatavilla, vaikka ei ole sitä alun perin itse laatinutkaan. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi siitä, että internetsivuston ylläpitäjä tietoisesti sallii lainvastaisen aineiston pitämisen sivustoillaan, vaikka hänen huomiotaan on asiaan kiinnitetty ja aineiston poistaminen olisi mahdollista. Vastuu edellyttää kuitenkin ylläpitäjän olevan tietoinen siitä, että hänen ylläpitämillään sivustoilla olevassa aineistossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kyseisessä säännöksessä tarkoitettua ryhmää. (12.5.2011)

Kunnollisvaalit-blogin tapauksessa ylläpito on tietenkin ollut tietoinen siitä, että Rautiaisen Facebook-päivityksissä on todennäköisesti kysymys rikollisesta vihapuheesta, ainakin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tähän on kuitenkin todettava ensinnäkin, ettei esimerkiksi Kymenlaakson poliisi ole missään vaiheessa ottanut Kunnollisvaalit-blogin ylläpitoon yhteyttä ja esimerkiksi pyytänyt poistamaan rikollista aineistoa sivustolta. Tämä yhteydenotto olisi ollut erittäin helppoa, sillä blogissa on selkeästi esillä ylläpidon sähköpostiosoite. Lisäksi blogilla on ollut oma julkinen Facebook-sivunsa.

Toiseksi on todettava, että tuntuisi järkevältä kiinnittää huomiota myös julkaisemisen motiiveihin. Äsken lainattua tekstikatkelmaa välittömästi edeltää Oikeusministeriön verkkosivulla kappale, joka käsittelee rikoksen vaikuttimia ja rasistista motiivia rangaistuksen koventamisperusteena. Kappale päättyy seuraavaan virkkeeseen: "Olennaista on rikoksen taustalla oleva rasistinen tai muu vihamotiivi." Voisiko kenties ajatella, että tämä viittaus motiiveihin koskee muutakin kuin koventamisperusteita? Onko rasistista rikosta tapahtunut, ellei taustalla ole rasistista vaikutinta?

Entä onko niin, että julkaistessaan Amon Rautiaisen Facebook-päivityksiä ja kommentteja, jotka oli tarkoitettu vain rajatulle kaveripiirille, Kunnollisvaalit-blogi on syyllistynyt sellaisen materiaalin julkaisemiseen ja esillä pitämiseen, joka olisi muuten ollut "yksityistä" keskustelua ja mielipiteenvaihtoa?
Tähän liittyen Kunnollisvaalit haluaa esittää seuraavat näkökohdat:

• Kavereille rajatustakaan keskustelusta siteeraaminen ei riko yksityisyyden suojaa. Toimittajien rikoslakipaketti toteaa seuraavaa: "Yleisperiaate on, että tietoja, joiden julkaiseminen loukkaa yksityiselämää, voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella. Suostumus tarvitaan, jos tietojen julkaiseminen voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai saattaa henkilön halveksunnan kohteeksi. Jos toimittaja rikkoo yksityisyyden suojaa, hän tekee rikoksen, jonka nimi on yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen." Rautiaisen Facebook-tekstien julkaiseminen (tai pikemminkin ehkä uudelleenjulkaisu) on epäilemättä voinut "aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai saattaa henkilön halveksunnan kohteeksi". Julkaistut tekstit ovat kuitenkin alunperin Rautiaisen itsensä kirjoittamia ja (rajatulle lukijakunnalle) julkaisemia, eikä niiden sisältö loukkaa yksityiselämää. Toisaalta Kunnollisvaalit-blogin ylläpitoa epäilläänkin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan eikä esim. kunnianloukkauksesta, joten tämä näyttäisi ylipäätäänkin olevan sivuseikka.
• Facebookin käyttämisestä journalismin lähdemateriaalina on olemassa ainakin yksi Julkisen sanan neuvoston (JSN) 19.12.2012 päivätty ratkaisu (4888/sl/12), joka koski Hufvudstadsbladetin julkaisemia kiivaita Facebook-kommentteja. Tässä ratkaisussa todetaan: "Neuvosto pitää Facebookia yhtenä lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua tietoa Journalistin ohjeiden mukaan. Tässä tapauksessa kysymys oli julkisesta keskusteluryhmästä, jossa vaihdettiin avoimesti mielipiteitä lehden lukijoita kiinnostavista asioista." Kantelija oli vedonnut siihen, ettei hän ole julkisuuden henkilö ja hän piti kohtuuttomana, että HBL julkaisi kommentit hänen nimellään varustettuina. Rautiaisen Facebook-päivitysten ja -kommenttien kohdalla kyse ei ollut kaikille Facebook-käyttäjille julkisesti esillä olevista, vaan ainoastaan kavereille tarkoitetuista teksteistä. Kunnallisvaalien alla Rautiainen oli kuitenkin hyväksynyt Facebook-kavereikseen myös ennestään tuntemattomia henkilöitä.
• Ottaen huomioon mainitun seikan, että viimeistäänkin kuntavaalien alla Rautiaisen Facebook-kaveripiiri oli laajentunut myös sellaisiin henkilöihin, joita hän ei ennestään tuntenut, on syytä ajatella että kuntavaaliehdokas Rautiaisen päivitykset ovat olleet poliittista toimintaa. Facebookissa ehdokas Rautiainen käytännössä keskusteli potentiaalisten äänestäjiensä kanssa eli teki vaalityötä. Tällöin on perusteltua puuttua kuntavaaliehdokkaan "vaaliteemoihin", vaikka niitä ei sellaisiksi suoraan ja "virallisesti" ilmoiteta tai tunnustetakaan.
• Ennakkotapauksena voidaan pitää "tapaus Rastimona" tunnettua vapauttavaa päätöstä. Vastaaja Janne Paalijärvi oli julkisesti siteerannut erästä Kaisa Rastimon ryhmäsähköpostia ja Rastimo oli tehnyt tämän johdosta tutkintapyynnön kunnianloukauksesta. Tapauksen yhteenvetona voidaan todeta, että henkilön omien sanomisten siteeraaminen ei ole kunnianloukkaus ja näitä sanomisia saa siteerata, vaikka ne olisivat peräisin henkilömäärältään rajatusta sähköpostiryhmästä.

kunnollisvaalit@gmail.com