Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Vaalissa äänestetään henkilöä, mutta valinta tehdään vertailuluvun perusteella. Kunkin listan eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen koko oman listansa yhteenlasketun äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet, kolmanneksi tullut kolmasosan jne. Puolueet valitsevat muut luottamushenkilöt usein yhtenä perusteena heidän vaaleissa saamansa äänimäärä. Äänestämällä ehdokasta, joka on listalla, jossa on fasisteja, natseja tai rasisteja, tuet fasistin, natsin tai rasistin pääsyä kuntasi kunnanvaltuustoon. Älä äänestä fasistia, natsia tai rasistia! Älä äänestä ketään, joka on fasistin, natsin tai rasistin kanssa samalla listalla!

2013/01/21

Vihapuheraportista

Valtakunnansyyttäjän asettaman niin sanotun vihapuhetyöryhmän raportti julkaistiin joulun alla, 21.12.2012. Noin 60-sivuisen raportin voi ladata PDF-tiedostona Poliisin verkkosivuilta, samoin raportin saatekirjeen.

Tästä raportin johdantoon sisältyvästä kappaleesta selviää raportin tausta:

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen asetti 5.9.2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mitä on pidettävä rangaistavana vihapuheen levittämisenä ja miten rikosoikeudellinen vastuu tältä osin kohdentuu erilaisiin internetissä toimiviin toimijoihin, kuten tekstin tms. laatijaan, levittäjään, erilaisiin sivuston ylläpitäjiin, verkkojulkaisun päätoimittajaan jne. Työryhmän tuli myös kartoittaa muita tähän rikostyyppiin liittyviä tulkintakysymyksiä, joilla on olennainen merkitys esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai oikeudenkäynnissä sekä antaa niihin perusteltu vastaus.

Tässä tärkeä linjaus raportin luvusta "2.1 Sananvapauden merkitys (mm. poliittinen sananvapaus ja lehdistön sananvapaus)":

Vaatimusta ihmisarvon loukkaamattomuudesta ei ole mahdollista ylläpitää, jos ihmisarvoa loukkaavien lausumien levittämistä sallitaan. Siitä, että perustuslaki yhtäältä turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja toisaalta turvaa yksilön vapauden ja oikeuden, on siten tehtävä se johtopäätös, että ihmisarvoa loukkaavan ilmaisun levittäminen jää sananvapauden suojan ulkopuolelle. Tämä koskee myös merkittävistä yhteiskunnallisista asioista käytävää keskustelua, jolle sinänsä on perusteltua hyväksyä tavanomaista väljemmät rajat mielipiteenilmaisuille. (10-11)

Onko Kunnollisvaalit-blogi syyllistynyt ihmisarvoa loukkaavien ilmaisujen levittämiseen ja siten itsekin kiihotukseen kansanryhmää vastaan julkaistessaan Amon Rautiaisen "suljetusta" Facebook-profiilista peräisin olevia, rikostutkintaan johtaneita julkaisuja kuvakaappauksien muodossa? Vastaus kuuluu: ei.

Juuri lainattua kappaletta edeltää nimittäin seuraava ns. Jersild-tapausta koskeva tekstijakso (kuvakaappauksena — klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana) raportin sivulla 10:

Sananvapauden piiriin kuuluu myös lehdistön toiminta silloin, kun se esimerkiksi raportoi yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. EIT:n yksi merkittävimmistä sananvapausratkaisuista — Jersild vastaan Tanska — koski tätä aihetta. --- Tanskan yleisradioyhtiön toimittaja Jens Olaf Jersild oli tehnyt ajankohtaisohjelman nuorisoryhmästä, jonka jäsenet julkitoivat haastatteluissa karkean rasistisia ja ulkomaalaisvihamielisiä mielipiteitään. Valittaja tuomittiin sakkoihin avunannosta rikokseen, joka vastaa rikoslain 11 luvun 10 §:ssä säädettyä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tapauksessa EIT katsoi, että rasistisesta järjestöstä ohjelman tehneen toimittajan tuomitseminen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan tarkoittaman sananvapauden loukkaamista. Perusteluissaan tuomioistuin korosti, että valittajan tarkoitus ei ollut rasistinen, vaan että hän pyrki antamaan suurelle yleisölle tietoa erään ryhmän ulkomaalaisvastaisista asenteista. --- Jersild-tapausta on käsitelty laajasti oikeuskirjallisuudessa ja myös esimerkiksi rikoslain 11 luvun 10 §:n säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä. Sen mukaan Jersild-tapauksen perusteella on erotettava oikeus kirjoittaa ja raportoida esim. mediassa rasistisista ryhmistä ilman, että toimittajaa tai kirjailijaa tuomitaan rikoksesta. Poikkeuksena on tilanne, jossa uutisoinnin tarkoitus on selkeästi edistää rasistisen materiaalin levittämistä. Jersild-tapauksessa oli siis kysymys sellaisesta tiedonvälitykseen liittyvästä tarkoituksesta, joka teki ohjelman esittämisen sellaisenaan sallituksi, vaikka siihen liittyi kansanryhmää panettelevia ja solvaavia lausumia. Jersild-tapaus on sanotusta syystä merkityksellinen myös arvioitaessa sanotun rikoksen edellyttämää tahallisuutta. (10)

Mutta eikö se riitä rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen, että Kunnollisvaalit on ymmärtänyt Rautiaisen julkaisemien mielipiteiden sisältävän kiihotusta kansanryhmää vastaan ja silti kopioi ne esille blogiin? Työryhmäraportissahan todetaan, että "teon vaatimaan tahallisuuteen riittää tekijän tietoisuus siitä, että hänen levittämänsä kirjoitus tms. uhkaa, panettelee tai solvaa säännöksessä tarkoitettua kansanryhmää" (23).

Raportissa puhutaan ns. olosuhdetahallisuudesta seuraavaan tapaan:

Rikoslain 11 luvun 10 §:ssä säädetyn tunnusmerkistön kannalta olosuhdetahallisuusvaatimus merkitsee lähtökohtaisesti seuraavaa: tekijän on täytynyt ymmärtää tai pitää todennäköisenä, että

  • hän asettaa saataville tai muutoin levittää yleisön keskuuteen tai pitää yleisön saatavilla tietyn tiedon (tms.)
  • levitetty tieto (tms.) on sisällöltään kansanryhmää uhkaava, panetteleva tai solvaava objektiivisen mittapuun mukaan arvioituna
  • kohderyhmänä oleva kansanryhmä on sellainen, jota tunnusmerkistössä tarkoitetaan

Koska tunnusmerkistö ei siis edellytä seurauksen syntymistä, ei tekijältä vaadita tarkoitusta tietyn seurauksen aiheutumisesta. Mielipiteen levittäminen, jonka mukaan tiettyyn ryhmään kuuluvia ihmisiä tulisi tappaa tai heihin tulisi kohdistaa väkivaltaa, täyttää tahallisuusvaatimuksen, vaikkei tekijä olekaan oikeasti tarkoittanut tätä. Tämä johtuu siitä, että tekijä on joka tapauksessa ymmärtänyt levitetyn mielipiteen uhkaavan, panettelevan ja solvaavan luonteen, koska lausumalla on esitetty kohderyhmä sellaisena, johon tällaiset toimenpiteet ovat hyväksyttävät ja toivottavat. (23)

On kuitenkin syytä jatkaa lukemista. Heti seuraavassa kappaleessa todetaan seuraavasti:

Tietojen levittäjän tarkoitus ei kuitenkaan ole kokonaan merkityksetön. Toisinaan tekijän tarkoituksena on tiedottaminen yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista tai osallistuminen sellaisia koskevaan yleiseen keskusteluun. Edellä käsitellyssä Jersild-tapauksessa oli kysymys siitä, että toimittajan rankaiseminen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan loukkasi EIT:n mukaan sananvapautta, koska lehdistön vapauteen kuuluu oikeus kirjoittaa ja raportoida rasistisista ryhmistä, niiden toiminnasta ja mielipiteistä. Jersildin toimittamaan ohjelmaan oli sisältynyt esimerkiksi haastattelulausumia, jotka sellaisinaan täyttivät rikoksen tunnusmerkistön. Mutta ohjelmaan oli myös sisältynyt objektiivisia ja tasapainottavia osioita, esimerkiksi vastaväitteitä esitetyille rasistisille mielipiteille. Näiden osioiden merkitys oli se, ettei ohjelmaa kokonaisuutena arvioituna voitu pitää kansanryhmiä loukkaavana. Ohjelman toimittamisella Jersild oli pyrkinyt paljastamaan, analysoimaan ja selittämään rasististen nuorisoryhmien asenteita ja tuomaan esiin aihetta koskevan yhteiskunnallisen ongelmia. Jersild oli siten toiminut vilpittömässä tiedonvälitystarkoituksessa, eikä häntä saanut asettaa rikosvastuuseen kuten haastattelulausumien antajien.

Näin ollen pelkästään se, että tällaisessa uutisoinnissa siteerataan muiden tekemiä kansanryhmiä loukkaavia lausumia, ei täytä tahallisuusvaatimusta, mikäli uutisointi objektiivisen mittapuun mukaan tapahtuu vilpittömässä tiedonvälitystarkoituksessa. Jos uutisoinnin tarkoituksena sitä vastoin tosiasiallisesti on rasistisen materiaalin levittämisen edistäminen, rikoksen edellyttämä tahallisuusvaatimus täyttyy. Kuten yleensäkin, on rajanveto tehtävä tarkastelemalla levitettyä aineistoa kokonaisuutena ja sitä asiayhteyttä, johon levittäminen kuuluu. (23-24)

Kunnollisvaalit-blogi muodostaa sellaisen kokonaisuuden ja asiayhteyden, josta näkee selvästi, ettei Rautiaisen Facebook-julkaisuista otettujen kuvakaappausten uudelleenjulkaisun tarkoitus ollut "rasistisen materiaalin levittämisen edistäminen", vaan täysin päinvastainen.